tiistai 30. heinäkuuta 2013

Kisat, ne ovat jo ENSI viikolla!

Moikka vaan!

Nyt voi siis jo sanoa, että kisat ovat ensi viikolla!! Ei enää kuukauden tai kahden viikon päästä vaan ENSI viikolla! Niin se aika vaan vierähtää..

Vähän muistelmia vuoden takaa:
Muistan vielä hyvin sen päivän viime vuoden heinäkuulta, kun kävelin ensimmäistä kertaa Kuntokeskus K&M:n ovista sisään, tapaamaan Samuli Koutajokea. Juteltiin ja tsekattiin kunto. Samuli totesi tuolloin, että syksy 2013 voisi olla hyvä tavoite. Keskustelun jälkeen mietin vielä pari päivää, että haluanko varmasti lähteä kisaamaan ja vastaus oli: kyllä haluan. Päivääkään en ole katunut sitä päätöstä. On ollut ilo olla Samulin valmennuksessa. Olin treenannut kuitenkin jo vuosia ja halusin jo "eteenpäin", kokeilemaan omia rajojani ja sitä, että onko minusta tähän touhuun. Alkuaikoina oli epävarmuutta, mutta kun tulokset alkoivat näkymään, niin itsevarmuus omaan tekemiseen kasvoi. Ja halu tehdä tätä. Nälkää kasvaa syödessä vai miten se nyt meni :D
Matkaan on mahtunut kaikenlaista. Milloin alaselkä on kiukutellut todella paljon ja se haittasikin pitkään asentoharjoittelua. Sinnikkään työn takana on ollut, että selkäni on nyt parempi. Se on vaatinut paljon hierontaa, kiropraktikolla käyntejä (kiitos ystävälleni, joka on mahdollistanut käyntini siellä) ja venyttelyä. Talvella tuli myös käytyä avannossa kuin lumihangessakin, jotta verenkierto parantuisi ja lihasjumit vähän helpottaisivat. Aina tie ei ole ollut ruusuinen, mutta kaikesta on menty eteenpäin ja virheistä opittu.
Huhtikuun 1.päivä alkoi kisadietti. Jännitin sitäkin aluksi todella paljon. Huomasin kuitenkin ettei se niin vaikeaa ollutkaan. Piti vain olla tarkkana ja jättää kaikki turha ruoka pois. Muuten syön niin dietillä kuin offillakin lähes samaa ruokaa. Toki ennen diettiä tuli vietettyä aikamoinen herkkuviikonloppu ja viimeisenä päivänä ennen diettiä mietinkin "että onneksi huomenna alkaa dietti, ei enää mitään herkkuja"! :D
Dietti on edennyt koko matkan ajan hyvin. Olen saanut olla aika korkeilla kaloreilla koko ajan, ja suurempaa nälkää ei ole ollut. Tankkauspäiviä minulla on ollut aika usein, koska kroppani kestää äärimmäisen hyvin suuria hiilarimääriä. Tankkauspäiviä olen aina odottanut myös innolla, vaikka ne ovat tehty puhtaista hiilaleista kuten karjalanpiirakoista, paahtoleivästä, pastasta ja kaurapuurosta.
Nyt on meneillän 18 viikko ja mietin vain, että mihin se aika on mennyt! Juurihan tämä kaikki alkoi ja nyt ollaan kohta jo lavalla!
Hassuttelu kuvia tältä päivältä :) Joskus muistan sanoneeni "minähän en ota mitään kuvia peilin kautta itse" :D
 
Ja leiri levällään taustalla! :D Juurikin minun tyylistä..

Nyt on meneillään viimeinen työviikko ennen kisoja. Hiilarit on tosi alhaalla ja välillä on aika "pää jäässä" meininki.. Viime viikolla mm yritin keittää kahvia ilman vettä.. Ei oikeen onnistunut :D Jännä homma.
Hihii, ajatuksia olisi niin paljon mielessä tällä hetkellä, mutta taidan jättää jotain seuraavaankiin kertaan :)

Vaikka viime aikoina omassa elämässäni on tullut räntää tupaan, niin positiivisella asenteella mennään eteenpäin ja Jyväskylässä nähdään mistä tämä tyttö on tehty!

Treenikengät sulassa sovussa :) Kuvasta puuttuu vielä kaiken kärsineet lenkkarini..
 Hyvää yötä!
-Reetta-

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Ensimmäinen kirjoitus :)


Heissan!

Tervetuloa seuraamaan mun blogia! Kirjoitan enimmäkseen treeneistä ja ruokahommista, mutta mukaan saattaa eksyä muutakin juttua mm matkustamisesta ja opiskelija elämästä ;)

Jep, elikkä täytynee varmaan esitellä kuka minä olen ja mitä teen J Olen siis Reetta ja kotoisin Lahdesta eli Lahesta niin kuin me sanotaan. Ikää nyt mittarissa 26 vuotta. Opiskelen tällä hetkellä, mutta siinä sivussa tulee tehtyä töitäkin.

Varsinainen syy blogini kirjoittamiseen löytyy tuolta harrastepuolelta, elikkä kilpailen lajissa nimeltä bodyfitness. Ihmiset kyselee multa niin paljon aiheesta, joten päätin alkaa tarinoimaan tänne niin ei tarvitse koko ajan kertoa samoja juttuja kaikille :D Minut nähdään siis ensimmäistä kertaa kisalavoilla Jyväskylässä 10.8. 

Miten mä sitten eksyin juuri tähän lajiin ja miksi haluan kilpailla? Olen vetänyt punttireeniä nyt noin 5 vuotta ja tykästyin heti rautojen nosteluun. Pitää tehdä kovaa duunia ja olla periksi antamaton sekä pitkäjänteinen, jos haluaa saada kunnon tuloksia. Melkein ensimmäisistä reeneistä alkaen olen halunnut nousta kisalavoille saakka, mutta meni kuitenkin vuosia ennen kuin tein kisapäätökseni. Halusin olla varma ja valmis nousemaan lavalle J Nyt on sitten 17 diettiviikko meneillään ja ekat kisat ovat ovella! Minulla on ollut myös se ”typerä” haave, haluan saada sen kuuluisan sixpackin esiin :D Ja olen huomannut tämän projektin aikana, että minulla ne palat eivät helposti esiin tule.. :/ No unelmien eteen täytyy tehdä töitä ja kyllä ne sieltä esiin vielä tulee ;)

Tässä lajissa minua myös kiehtoo kurinalaisuus ja järjestelmällisyys, varsinkin näin dietillä. Pitää yhdistää niin treeni kuin tarkka ruokavaliokin. Moni lajia tuntematon ihminen ei ymmärrä, että miksi joku haluaa näyttää lihaksikkaalta ja olla noin rasvaton. Haluan kuitenkin korostaa, että vain kisapäivänä näytän siltä yliruskettuneelta ja kuivan kesän oravalta.. :D Muina aikoina olen terveen näköinen niin kuin äitini asian sanoo. Varsinkin off- kaudella ruokavalioni yhdistettynä treeniin on hyvin terveellinen elämätapa. En väitä, että dietillä tämä touhu on kovin tervettä ja toki se kuluttaa ja kuormittaa elimistöä, mutta mikä kilpaurheilulaji ei niin tekisi. Kilpaurheilu on aina kilpaurheilua.

Nyt tämän ensimmäisen diettini aikana ja jo ennen sitäkin, olen ymmärtänyt, että tämä on tullut minulle elämäntavaksi. Haluan elää ja olla näin. En tietenkään halua olla dietillä koko aikaa ja ei niin tarvitsekaan. Odotan tulevaa off- kauttani, koska silloin voin taas hetken elää vapaammin ja syödä ruokia joita dietillä ei voi syödä. Olen aika perso kaikille herkuille varsinkin ”kultaisen M- ketjun” BigMac ja mokkapalat ovat heikko kohta minulle.. :D

Blogini otsikko on myös aika erikoinen ja täytyy myöntää, että se on aika inside läppä.. :D Minua kutsutaan monilla eri nimillä ja varsinkin Retu on aika yleinen (rakkaalla lapsella on monta nimeä, vai miten se nyt meni). Se mistä Kivinen tulee ja tie, niin jää ainakin toistaiseksi arvoitukseksi ;)

Tervetuloa mukaan minun urheilulliseen ja välillä myös aika vauhdikkaaseen elämääni!

 

-Reetta-